killer october survivor

... selvisin siis elämäni vaativimmasta kuukaudesta ja vieläpä melko hyvillä mielin! Wohoo.

Viime postauksesta on taas kulunut ihan laittoman paljon aikaa. Mitä mä oon sillä välin tehnyt? No opiskellut niskat jumissa päivästä toiseen... Ei ihan, mutta melkein. Just nyt tällä hetkellä elämä on tarjonnut pienen huilaushetken ton hullun lokakuun jälkeen. Projektiviikko alkoi eilen ja tää tarkoittaa mulle (ja lähes kaikille muille kakkosille) viikon lisäaikaa EE:n kirjoittamiseen sillä välin kun ykköset riehuu ympäri Intiaa viidakoissa ja rannoilla ja miljoonakaupungeissa ja vaikka missä. Kieltämättä mullakin olisi ollut palava halu päästä ulos kampukselta vähän pidemmäksi ajanjaksoksi, mutta se ei ois kauhean viisas ajatus kun Extended Essayn ensimmäinen luonnos - edelleen pyöreät nolla sanaa - pitäisi palauttaa yhdeksän päivän päästä... Mä en oo tänä vuonna matkustellut ollenkaan, jos ei exeatia ja viiden päivän Pune-reissua ei oteta lukuun. Vähän harmittaa, mut toisaalta lompakko ja koulutyö ja mielenterveys kiittää ja tätä reissailettomuutta aion kyllä kompensoida sitten kevätlukukaudella. Tää kolmas termi on sanottu olevan IB:n hankalin ja vaikka loppukokeet sijoittuukin ensi vuodelle, pitäisi sen nelostermin olla työmäärän suhteen hieman keveämpi - mikä siis tarkoittaa enemmän aikaa matkustelulle, jesjes.

Mitä Intiaan sitten kuuluu? Paahtavaa auringonpaistetta ja hulluja ukkosmyrskyjä, upeita auringonlaskuja ja surullisia auringonnousuja (koska oon valvonut koko yön opiskellen), intensiivisiä kokouksia, iloisia mutta surullisiakin uutisia, spontaaneja bileitä jouluvalojen hehkuessa sekä koulua. Koulua koulua koulua. Osan IB:n tärkeimmistä papereista oon palauttanut jo, mm. sen paljon kauhistellun TOK (theory of knowledge, verrattavissa jonkinlaiseen filsaan) essayn, jonka hutaisin parissa päivässä kofeiinin voimin. En suosittele. Oon ollut tän termin aikana kuin kone, joka vaan sylkee ulos kaikenmaailman esseitä ja raportteja ja kokeita. Laadusta ei sitten varmaan kannata puhua... Kävin myös tekemässä ACT-tasokokeen, joka on lähes jokaisen jenkkiyliopiston vaatimuksena. ACT on ns. standardized test, joka ei oikeestaan mittaa ollenkaan älykkyyttä vaan pikemminkin sun kapasiteettia vastata tietyn tyylisiin kysymyksiin tietyllä tavalla rajatun ajan sisällä. Ja noh, en ehtinyt yhtään lukea siihen muiden kiireiden ohella, joten käyn uusimassa sen Suomessa joululoman aikana. Kaikkea sitä tekee parantaakseen omia jatko-opiskelumahdollisuuksiaan...

Kai tää kouluorientoisuus palkittiin, sillä pari päivää sitten saatu todistus ja predicted grades joilla nyt haen sitten yliopistoihin oli yllättävän hyvät. Siis hyvät. Shokki. Varsinkin kun suurimmalle osalle tapahtui pikemminkin päinvastoin, mikä on selittänyt viime päivien alakuloisen tunnelman. Mutta mä oon tyytyväinen ja iloinen omasta suorituksestani, ja tästä hyvästä koulumenestyksestä oon saanut hieman lisäpuhtia joululomaan asti (enää 40 päivää!). Loppulukukausi kuluu kuitenkin ihan vaan koulun ja yliopistohakujen parissa, mutta yhtä hektistä kuukautta ei toivottavasti ole luvassa - en oo ihan varma selviäisinkö toisen lokakuun. Jenkkeihin haen muutamaan yliopistoon ja Hollantiin myös, Brittejä harkitsen vielä. Muutama välivuosisuunnitelmakin on mielessä, mutta katotaan sitten myöhemmin toteutuuko yksikään niistä. Mua houkuttaisi kauheasti huilata vuosi, pysähtyä hetkeksi ja miettiä mitä kaikkea oonkaan kokenut näiden kahden vuoden aikana sekä kokeilla sitä sun tätä, vähän kartoittaa omia intressejä ja sen sellaista. Toisaalta yliopistoelämä kutkuttaa ja tekisi mieli hypätä rattiin heti ilman mitään taukoja, vaikka en tarkalleen tiedäkään mitä haluaisin opiskella (sen takia Jenkit ja liberal arts colleges olisikin niin varteenotettava vaihtoehto). Noh, we'll see, yksi UWC:n lukuisista plussapuolista on se, että se avaa niin monia ovia.

Tää termi on ollut mulle melko raskas ihan henkisestikin. Töitä on ollut paljon, koti-ikävä on iskenyt paljon useammin, ja monet tapahtumat täällä MUWCI:ssa on painanut mielialan melko alas. Ei tää paikka ole paratiisi, ja varsinkin tänä vuonna täällä on ollut vaikka ties minkälaista draamaa. Ei se yhtään lievennä mun rakkautta tätä kukkulan huippua kohtaan, mutta kieltämättä pistää miettimään erinäisiä asioita. Oon tänä vuonna ollut osa PSG-ryhmää (peer support group), jonka päätehtävänä on ollut toimia jonkinlaisena tukiverkostona opiskelijoille perinteisen koulupsykologin lisäksi, ja melko tapahtumarikkaan termin vuoksi mulla on ollut tän(kin) suhteen kädet täynnä hommia. Mutta on meillä ollut toki tosi paljon hyviäkin hetkiä. Wada concerts, sunday spotlights, DIF-festivaali (Disruptive Innovation Festival) jossa kommunikoitiin web-kameroiden välityksellä muiden UWC-koulujen kanssa erinäisistä asioista, mm. siitä, onko IB vaikeuttamassa UWC-arvojen toimeenpanemista yms yms. Melko mielenkiintoista ja aika tuohtunuttakin keskustelua, ainakin täällä MUWCI:ssa monet veti herneet nenään monista kommenteista mitä koulujen rehtorit siellä heitteli. Me juhlittiin myös reilu viikko sitten Diwalia, valon juhlaa, joka on siis yksi Intian suurimmista juhlista ja vastannee Suomen joulua. Oli hyvää ruokaa ja juomaa ja ohjelmaa ja ihmiset intialaisissa vaatteissaan oli kauniita ja niin oli myös meidän library lawn, joka oli koristeltu lukuisilla jouluvaloilla. Aah.

Joululomaa odotan innolla, mulla on kauhean ikävä kunnollista syksyä jota en oo nyt kahteen vuoteen kokenut nyyh. Ihanaa päästä kotiin äidin ruokien luokse sekä vaan levätä rauhassa. Tietenkin mun pitää niitä yliopistohakuja lomankin aikana väsätä, mutta mutta...  Suurin syy miksi asensin oikeen päiviä jäljellä-laskurin mun kännykkään on kuitenkin se, että mun poikaystävä tulee lomalla Suomeen! Pakahdun ehkä ilosta jo valmiiksi sillä ikävä on kova, ei olla nähty puoleen vuoteen ja vaikka nykymaailman teknologia tekeekin yhteydenpidon helpommaksi, on erossa oleminen 12 tunnin aikaerolla ollut yllättävän rankkaa. Nyyh.

Tämmöstä pikaista kuulumisten päivittelyä taas, toivottavasti Suomessa on kaikki hyvin! Tulevat hakijat tai UWC:sta kiinostuneet, älkää epäröikö ottaa yhteyttä jos on kysyttävää :) Paljon haleja täältä x