25.5.2013

et j'ai peur que tu sois seulement un mirage

nää soi nonstoppina koko Lyon-matkan ajan - eikä kyllästymistä näy vielä missään
_5131929

Tässä mun pitäis olla tekemässä jotain ihan muuta, mutta into ja kiinnostus siihen muuhun on täys nolla. Mun osalta lukion vika koeviikko on menossa, ja tieto siitä ettei mun numerot tule vaikuttamaan mihinkään syöksee motivaation aika pohjalukemiin. UWC:hen liittyen pitäisi täytellä papereita, varata lääkärinaika, metsästellä todistuksia ja kaikkea muuta maan ja taivaan välillä, mutta mulla on niin laiska ja aikaansaamaton olo ettei nääkään hommat suju niin rivakasti kuin pitäisi... Kävin kyllä tänään Maailma kylässä-festareilla levittämässä UWC:n ilosanomaa, harmittavan vähän oli kuitenkin sitä itse kohderyhmää paikalla. Mutta ainakin lentoliput saatiin ostettua (85 päivää lähtöön mitä), minkä takia ajatukset siintää jossain ihan muualla kuin asioissa, jotka pitäisi saada tehtyä niin pian kuin mahdollista :-D


Osallistuin siis meidän koulun Lyon-projektiin, minkä takia me majoitettiin ihania ranskalaisia viikon täällä Suomessa maaliskuun alkuvaiheilla, ja nyt vastaavasti taas lähdettiin Ranskaan niiden hoitoon kahdeksaksi päiväksi. Se viikko oli kokonaisuudessaan varmasti yks elämäni mieleenpainuvimpia, sillä sain olla uskomattoman kauniissa kaupungissa ihan mielettömien ihmisten ympäröimänä. Kaikista vapauttavinta oli kuitenkin omista rutiineista irrottautuminen ja mahdollisuus kokeilla uusia asioita ja nähdä miten elämä rullaa eteenpäin muualla. Sulla ei ole minkäänlaisia velvoitteita, vaan voit olla rauhassa utelias ja tutkiskella ja samalla unohtaa oman elämäsi, joka oottaa siellä kaukana sun paluuta. Ja nyt kun oon palannut takaisin, istun kotisohvalla potien jonkinlaista Lyon-darraa.

_5131863 

Vanhat suloiset talot, pikku putiikit ja ravintolat, joen varrella olevat kävelykadut, ahtaat ja mutkittelevat kujat... Rakastuin Lyoniin ja sen tunnelmaan, sillä vaikka kyseinen kaupunki onkin asukasluvultaan Pariisin jälkeen Ranskan toisiksi suurin, oli siellä tosi kotoisa ja turvallinen olo. Toki tää fiilis saattoi johtua siitä, että me elettiin kuin paikalliset sen viikon aikana, kun kerran ranskalaisten kodeissa asuttiin. Tietenkin joissakin must see-kohteissa tuli käytyä ja kuvia räpsittiin aika tiuhaan tahtiin, mutta muuten ei kauheesti turistimaisia hommia harrasteltu :D Mun mielestä tälläsessa vaihtoprojektissa kivointa on se, kuinka oikeasti pääsee näkemään sitä jokapäiväistä elämää eikä koe kaikkea pelkästään turistin näkökulmasta.

_5142016

Yks viikko valui ohi aivan liian nopeesti, mutta hassua kuinka siihen voi samalla mahtua niin paljon onnellisuutta, haikeutta, surua, ärtymystä, toivoa ja suunnatonta vapauden tunnetta - on me dit que le temps qui glisse est un salaud 

21.5.2013

it started out as a feeling

Ryhmäpaineen takia - ja ehkä ihan omasta mielenkiinnostakin - päätin tehdä blogin. Bloggailun aloittaminen on mulle aina ollut yksi niistä asioista, joka on ajattelun tasolla houkutteleva, mutta todellisuudessa tuhoon tuomittu yritys. Nyt kuitenkin voisin ottaa itseäni niskasta kiinni ja katsoa, josko näitä postauksia saisi puskettua tänne enemmän tai vähemmän säännöllisesti :-D

Itsensä esitteleminen tuottaa mulle aina päänvaivaa, mutta eiköhän heitetä joitain faktoja kehiin! Olen siis Lam, 16-vuotias lukiolainen ja asun - vielä toistaiseksi - Helsingissä. Olen kotoisin Vietnamista, ja oon tän lyhyen elämäni aikana asunut synnyinmaassani, Unkarissa ja nyt täällä Suomessa. Muutaman kuukauden päästä listaan ilmestyy myös uusi maa, Intia, ja se onkin pääsyy miksi juuri nyt päätin painaa sitä ristiriitaisia fiiliksiä herättävää uusi blogi-nappulaa.

Oon aina ollut epävarma tulevaisuudestani ja selkeät visiot ovat olleet hämärän peitossa, mutta huhtikuun puolivälissä mun maailmaan tippui pommi ja raivasi maahan polun, jota tuun ainakin seuraavat kaksi vuotta seuraamaan. Sain tietää päässeeni Intiaan, UWC Mahindra Collegeen opiskelemaan Suomen Kulttuurirahaston rahoittamalla stipendillä. En tiedä osaanko ikinä pukea sanoiksi tätä kiitollisuutta mitä tunnen.

muwciiii
Mun tuleva koulu, UWC Mahindra College eli MUWCIx x

"United World Colleges (UWC) -koulut ovat kansainvälisiä kouluja, joissa lukioikäiset nuoret eri puolilta maailmaa elävät yhdessä intensiiviset kaksi vuotta. Kaikille UWC-kouluille on yhteistä UWC-järjestön periaatteiden noudattaminen. Päämääränä on tehdä kansainvälisestä koulutuksesta yhteisymmärrystä edistävä voima ja vähentää ennakkoluuloja. Keskeistä UWC-elämälle on International Baccalaureate (IB) -tutkinnon ohella tapahtuva palvelu-, harrastus- ja projektitoiminta." x

Näin UWC Suomi sanoo, kun ihmetellään mistä oikeestaan on kyse. En tiedä teistä, mutta musta tää tuntuu sanoinkuvaamattoman upealta mahdollisuudelta ja huikealta etuoikeudelta. Kun ekaa kertaa pari vuotta sitten kuulin UWC:sta, koko asia tuntui olevan kaukana saavuttamattomissa, paikasta josta on hyvä haaveilla, mutta jonne ei ikinä pääsisi perille. En ikinä uskaltanut toivoa liikoja ja koitin pitää haaveilut UWC-kouluista kurissa pettymyksen pelossa, minkä takia tuntuu kovin absurdilta ajatella, että mä oon tosiaan lähdössä.

muwciii
MUWCI sijaitsee vuoren huipulla, ihan mielettömän kaunista!! x

Tän blogin perimmäisenä tarkoituksena on ehkä kuitenkin vain antaa kavereille sekä tuleville UWC-hakijoille - tai no, mikseipä muillekin - jonkinlaista osviittaa mun elämästä seuraavan kahden vuoden aikana. Ja vaikka uskon pyrkiväni kirjoittamaan elämästäni MUWCI:ssa mahdollisimman totuudenmukaisesti, on kuitenkin asioita, joita en varmaankaan ehdi, muista tai edes halua kertoa. Pitäähän jonkinlainen salaperäisyys säilyttää mielenkiinnon ylläpitämiseksi, haha.

Mun pitäisi varmaan varoitella etukäteen, että postaustahti ei luultavasti tuu olemaan kovin säännöllinen ja taukoja syntyy varmasti monesti. Elämä noin ainutlaatuisessa ympäristössä niin erilaisten ihmisten ja harrastustoimintojen ynnä muiden ympäröimänä on varmasti sen verran hektistä, että aika tuntuu valuvan käsistä. Eli jos mun höpöttelyt kiinnostaa, pyytäisin teiltä kärsivällisyyttä :)

Tulipa taas jaarailtua pitkästi, ehkä opin tiivistämisen jalon taidon sitten tulevaisuudessa kun aikaa ei paljoa kirjoittamiseen ole... :-D
Tervetuloa mukaan, ja palaillaan myöhemmin!