18.8.2013

maailma on sun

_6162860
Eletään jo sunnuntaita ja mä istun sängyllä, jossa nukun vielä viimeisen yön ennen lähtöä. Olohuoneessa odottaa kaksi matkalaukkua, joista kumpaakaan en oo pakannut vielä valmiiksi. 

Kolmentoista tunnin kuluttua istun jo lentokoneessa matkalla pois kaikesta tutusta ja turvallisesta. Nyt yön pimeinä tunteina kaikki tuntuu kasaantuvan yhteen niin tiiviisti, että pelkään kaiken räjähtävän. Jännittää, surettaa, pelottaa, itkettää. Ihan uskomattoman paljon.

Mun elämä tulee muuttumaan ja mä itse tulen muuttumaan ja en edes ymmärrä sitä, koska mikään ei ole muuttunut vielä. En tiedä yhtään miltä tulevaisuus näyttää ja mulla ei ole aavistustakaan, mitä tapahtuu kun oon perillä.

Mulla on täällä niin paljon ihmisiä jotka välittää musta niin paljon, enkä tiedä miten reagoida siihen. Tiedän kyllä, että kaikki tärkeimmät ei katoo minnekään sinä aikana kun oon poissa. Ja tiedän, että mulla on kaikki hyvin, kun tuun takaisin.

111 päivää. Lähden ja tuun takaisin ja lähden sitten taas. Ja ehkä sillä tavalla siihen ikävään tottuu sitten pikkuhiljaa.

"You can love someone so much ... but you can never love people as much as you can miss them."

2 kommenttia:

  1. "Lähden ja tuun takaisin ja lähden sitten taas. Ja ehkä sillä tavalla siihen ikävään tottuu sitten pikkuhiljaa."
    ihanasti sanottu.

    VastaaPoista
  2. Although I only understand what Google Translate deciphered, I love this :) See you Tuesday, Lam!! Much love from the Netherlands.

    VastaaPoista